Aluesarjan voitto ja kultamitalit D-tytöille!

6.9.2017

Mestarit kentällä 2017
Inkan yllätysnäppi

Ennakkoon tasaiseksi arvioitu mitaliturnaus pelattiin lauantaina aurinkoisessa syyssäässä. Aurinkoisia olivat myös ilmeet finaalin jälkeen!

Välieräotteluun Haminaa vastaan laadittu taktiikka toimi hienosti, ja vastustaja jäi aseettomaksi. SiiPe voitti ottelun 2-0 (13-7, 11-5) ja eteni finaaliin. Samaan aikaan käydyssä Kirittärien ja JoMan välisessä välierässä pelattiin pitkään ja tasaisesti. JoMa sai puserrettua 0-1 (13-14, 7-7) voiton ja finaalipaikan SiiPeä vastaan. Pronssiottelun vei Kirittäret selvästi 0-2 (6-10, 3-10).

Finaaliottelussa riitti tilanteita ja jännitystä molemmille joukkueille. JoMan kannustusjoukot pistivät katsomossa parastaan, mutta SiiPen katsomo ei antanut tuumaakaan periksi. Pauhu kuului kuulemma kentälle asti.

Ensimmäinen jakso näytti jo voitetulta, mutta JoMa aloitti hurjan nousun pommittamalla takakenttää. Jakso päättyi JoMan voittoon, joten tauolla täytyi muistuttaa oman pelin tärkeydestä. Periksi ei annettaisi! Toinen jakso oli tasainen, ja tarvittava voittojuoksu tehtiin viimeisellä tasoittavalla vuorolla.

Ottelun ratkaisu siirtyi piinaavan jännittävään kotiutuslyöntikilpailuun. Viiden parin jälkeen tilanne oli tasan 3-3, joten tarvittiin vielä seuraavat kolme paria. JoMan kaikki kolme yritystä torjuttiin lyönti kerrallaan. SiiPen ensimmäisen parin vuorolla ulkokenttä vetäytyi, Inka löi kylmäpäisesti näpyn ruutuun ja Ninni oli jo kotipesässä. Voitto SiiPelle tuli tuloksella 2-1 (12-13, 7-6, 4-3). Tyttöjen riemua oli ilo katsella!

Myös valmentaja Matti oli tyytyväinen, kuinkas muuten. Aluesarjan pelit olivat sujuneet kesällä ajoittain ailahtelevasti, mutta lopputurnaukseen osuivat luultavasti kesän parhaat pelit. Joukkue pelasi vajaalla miehityksellä (tai siis tytötyksellä!) Joukkueena ja hyvällä liikkeellä, jokainen oman taitotasonsa ylärajoilla. Siinäpä voiton avaimet.

Valmentaja ei olisi valmentaja, elleivät ajatukset olisi jo tiukasti tulevassa. Työtä pitää tehdä, juoksukuntoa hankkia, liikkuvuutta lisätä ja henkistä kanttia sekä joukkuehenkeä kasvattaa ensi kesäksi. Huumoria unohtamatta.

Haluaako valmentaja vielä kauden ja tämän jutun päätteeksi sanoa jotain? Tottahan toki. "Kiitos ja anteeksi." Noh, kiitokset kuuluvat pelaajien lisäksi valmentajalle, ja anteeksi ei tarvitse näillä tuloksilla ja tällä mitaliputkella pyydellä. Juniorivalmentaja tekee omalla kustannuksellaan uskomattoman tärkeää työtä nuorten urheilijoiden hyväksi. "Jos vissypullon saisi peleihin ensi kesänä. Perusvissy käy." Yritetään järjestää!