Uutis-Jousi / urheilu (Hallipesisavausottelu PuPe-SiiPe, miehet // IL  18.1.

Pelaajia on lupaavasti määrällisesti ja laadullisesti

Kuopion ja Siilinjärven miespesis mitteli voimiaan hallipelissä

Ilpo Lommi

Kuopion-Siilinjärven seudun miespesiksellä on tulevaisuutta Puijon Pesiksen ja Siilinjärven Pesiksen keskinäisen hallikauden avausottelun perusteella. Kummatkin joukkueet saivat perjantai-iltana Kuopio-halliin niin paljon pelaajia, että heitä riitti vaihtomiehiksikin. Pääosin vielä juniori-ikäisten pelaajien otteet olivat kohtalaisia ajankohtaan ja kokemukseen nähden. Ensi kesänä ykköspesikseen valmistautuva PuPe otti 2 - 0 -voiton suomensarjassa pelavasta SiiPestä jaksonumeroin 6 - 1 ja 4 - 3, mutta joukkueiden tasoero oli yllättävän pieni.

Avausjaksolla PuPe karkasi Sotkamosta tulleen jokerilyöjä Tommi Nissisen sivaltaman kolmen juoksun turvin voittoon. SiiPen ainoan juoksun iski B-juniorilupaus Otto Hoffren. Toisella jaksolla entistä yritteliäämmin ja vahvalla asenteella pelannut SiiPe piti PuPea ahtaalla johtaen 3 - 1 Teemu Kinnusen, Joni Taskisen ja Ville Ihalaisen kotiutuksin. Jokeri Tommi Nissisen johdolla PuPe nousi kuitenkin lopulta juoksun voittoon.

SiiPe perusti A-junnujoukkueen

PuPen joukkueesta puolet oli SiiPestä harjoitusrinkiin siirtyneitä pelaajia. Varsinkin Niko Asunmaa ja Marko Heikkinen esittivät lupaavia otteita niin sisä- kuin ulkopelissä.  Joukkueen tehojokeri Tommi Nissisen veli Tuomas Nissinen pelasi lukkarina. Sotkamolaistulokkaalla oli hieman vaikeuksia saada syöttöä pysymään lautasella, koska hän ei ole pelannut tällä ulkopelipaikalla muutamiin vuosiin. Tempo oli kuitenkin räväkkä ja heittokättä löytyi. SiiPen parhaimmistoa ollut lukkari Teemu Kinnunen ylsi hänen tasolleen. Juho Kiiski kunnostautui vaihtolyöjänä ja Niko Tunninen yleispelaajana. Joukkueesa pelasivat myös Simo Udd, Tuisku Tuovinen, Sampo Lähdesmäki, Eetu Savolainen, Henri Suoaro, Niko Mustonen, Toni Toivanen ja Taneli Laukkanen. Kempeleeseen siirtynyt Henri Litmanen pelasi avausjakson SiiPen lukkarina ja toisen jakson jokerina. Maakunnan viime kauden paras pesispoikajuniori  Henri Litmanen nähdään ensi suvenakin SiiPen väreissä kun hän pelaa vastikään perustetussa A-junnujen superpesisjoukkueessa.

Lukkari- ja etukenttäpelivalmennusta Kuopion sekä Siilinjärven edustusjoukkueiden poikajunnuille ja SiiPen naisille antaa maineikas pesisguru Tapio Korhonen. Hänen mukaansa nuorilla on paljon työtä edessä, mutta asenteet ovat vastaanottavaisia. "Nuoret pelaajat antavat itsellenikin mielenkiintoisia haasteita enkä näköjään osaa pysyä poissa pesäpalloilusta. On hyvä, että Kuopion ja Siilinjärven poika- ja miespesiksessä on viimein päästy toimivaan yhteistyöhön. Se on kaikkien osapuolten etu", totesi Korhonen.

Markku Kiiski SiiPen pelinjohtajana

SiiPen pelinjohtaja toimi valmennuksestakin vastaava Markku Kiiski ja hänen apunaan Ilmo Litmanen. Paljon pelaajakokeiluja tehnyt kaksikko oli tyytyväinen pääosin B-junioripitoisen joukkueensa peliin. Lyöntivoimaa oli yllättävän navakasti eikä joukkue jäänyt siinä yhtään etenemisnopeudeltaan paremmasta PuPesta. Ulkopelissäkään eivät erot olleet suuria. Hallipeli kertoi myös, että  SiiPe saa ensi kesänä jalkeille vahvan B-poikajoukkueen, kun siihen yhdistyvät kummankin seuran parhaat pelaajat.

PuPen pelinjohtaja Jaska Huttunen oli lausunnoissaan ympäripyöreä ja odottaa talven neljän muun hallipelin kokemuksia ennenkuin ottaa kantaa joukkueen eväisiin ykköspesikseen ja mahdollisiin pelaajahankintatarpeisiin. Pelaajien sisä-ja ulkopelirooleissa on hänen mukaansa vielä aika lailla kokeiltavaa.

Seudun miespesiksen pelaajakoordinaattorina toistaiseksi toimiva Rauno Tuomainen oli luottavainen nuorten pelaajien kehitysmahdollisuuksista ensi kesän ykköspesiksessä, suomensarjassa sekä ikäsarjojen superpesiksessä. Kovat ottelut ovat hänen mukaansa tärkein kehitysväylä suunnitelmallisen harjoittelun jatkoksi miesten pääsarjoihin tavoitteleville pelaajille. Hän ei ole vielä ratkaissut, toimiiko jonkin joukkueen pelinjohtajana ensi kesänä. Yksi mahdollisuus voi olla SiiPen B-pojat.

Uutis-Jousi / urheilu (SiiPen ja PuPen miespesiksen ajankohtaisjuttu) // IL  29.12.

Syksyn takaiskuista on alettu toipua yhteistyöllä

Ilpo Lommi

Kuopion ja Siilinjärven miespesäpalloilu on kokoamassa voimiaan viime syksyn pahojen takaiskujen jäljiltä. Tuolloin maakunnan miespesiksen lippulaiva Puijon Pesis putosi superpesiksestä ja seuran mentyä konkurssiin oli uhkana jopa pudotus suomensarjaan tai alimmalle tasolle maakuntasarjaan. Pesäpalloliiton armosta sarjapaikka säilyi ykkösessä, mutta joukkue ehti hajota eikä rahatilannekaan liene kummoinen PuPen raunioille syntyneellä uudella seuralla. Pari viikkoa on PuPen edustusjoukkue kuitenkin treenannut Jaska Huttusen ja apuvoimiensa johdolla saatuaan puoli joukkueellista pelaajia SiiPestä harjoitusrinkiinsä.

SiiPen junnuista PuPen rinkiin ovat siirtyneet Erno Tuomainen, Matias ja Joonas Savolainen, Arttu Ruuska, Ossi Lähdesmäki, Marko Heikkinen sekä Niko Asunmaa.  Myös SiiPen A- ja B-junnuissa viime kesänä pelanneet kuopiolaislähtöiset Samu ja Simo Vainikainen sekä ex-siipeläinen Juha Eskelinen ovat ringissä. Vahvistukseksi ovat toistaiseksi tulleet vain Nissisen veljekset Tommi ja Tuomas Sotkamosta. Valmennuksessa jatkaa ikipesismies Tapio Korhonen.

Harjoitusringissä tahkoavat erikoisluvalla myös PuPesta Joensuun Mailaan siirtyneet Jarmo Viittanen ja Jaakko Heikkinen sekä Kiteelle siirtynyt SiiPen kasvatti Janne Korhonen.

Jaska Huttusen mukaan yhteistyö on käynnistynyt rakentavasti SiiPen ja uuden PuPen kanssa. ”Keväällä katsomme, kuka pelaa missäkin joukkueessa. Seurojen asia on sitten sopia pelaamisen ehdoista. Toivon, että asiat sujuvat joustavasti. Parin viikon päästä 15.1. pelaamme Kuopio-hallissa harjoitusottelun PuPen ja SiiPen kesken. Tärkeintä on, että saimme pidettyä Kuopio-Siilinjärven seudulla ykköspesispaikan. Se turvaa laadukkaan poikajuniorityön tulevaisuutta. Työtä meillä on rutkasti tehtävänä ykköspesispaikan turvaamisessa pelaamalla, mutta haaste on nyt otettu vastaan”, korostaa Jaska Huttunen ja saa raamikkailta Savolaisen veljeksiltä nyökkäyksen vahvistukseksi.

SiiPen miesjoukkueet uudistuvat

Siilinjärven Pesiksen A-, B- ja C-junnupitoinen miesten edustusrinki on harjoitellut ahkerasti Markku Kiisken ja Ilmo Litmasen johdolla jo parisen kuukautta. Mukana on lähes 30 pesislupausta, vaikka viimevuotisesta ringistä on  poissa kymmenkunta pelaajaa. PuPen talvirinkiin siirtyneiden lisäksi menetyksenä on joukkueen tehomiesten, lukkari Henri Litmasen ja jokerilyöjä Perttu Westersundin lähtö Kempeleelle ykköspesikseen.

Naispesiksen parista monen vuoden jälkeen poikien vetäjäksi palanneen Markku Kiisken mukaan testit kertovat pelaajien olevan hyvässä fyysisessä kunnossa ja perustaidotkin ovat viime kesien pelisumassa vakiintuneet. ”Sarjatavoitteita on vielä turha miettiä, mutta lähdemme nuorentuneella joukkueella joka tapauksessa menestymään suomensarjaan. Myös B-poikien SM-sarjaan saamme kelpo joukkueen. A-poikien superpesisjoukkueen kokoaminen on avoinna. Se riippuu mm. taloudellisista tekijöistä ja yhteistyöstä PuPen kanssa. Katsotaan nyt, moniko siellä treenaava yltää ykköspesikseen ja ketkä  palaavat riveihimme.”

Suuri pelaajien vaihtuvuus aiheutti joka tapauksessa sen, että SiiPe luopui suomensarjapaikasta ja kakkosjoukkue jatkaa C-poikavetoisena maakuntasarjassa. Siellä lienee tiedossa pelejä viime kesiä enemmän, kun joukkueita on ilmoittautunut kymmenkunta. Joukkueiden pelinjohtajakysymys on vielä auki mutta kevät neuvon antaa siihenkin.

Kun hopeajoukkue onkin paras

Elämä päättyneen ja hopeamitaliin johtaneen kauden jälkeen on ollut SiiPen B-pojilla yhtä juhlaa. Joukkueella on satanut huomionosoituksia niin pesisyhteisöltä kuin yhteistyökumppaneilta. Hopeamitalia on juhlittu sekä perhepiirissä, joukkueen kesken että seurankin taholta. Eikä tämä kaikki tunnu edes turhalta. Muutkin näyttävät osaavan arvostaa niitä runsasta 220 harjoituskertaa, joiden kautta hopeamitaliin johtanut kausi pohjustettiin. Sellaisen harjoitusrupeaman jälkeen pelaajillekin pelit ovat yhtä juhlaa, vielä kun se tuottaa hyvän tuloksen.

SiiPen B-pojat ovat ansaitusti hopeamitalin voittamisen jälkeen saaneet arvostusta ja palkintoja. Siilinjärven Pesiksen päättäjäisissä poikien joukkue palkittiin vuoden pesisteko-palkinnolla. Arvokkain huomionosoitus tuli kuitenkin Pesäpalloliiton Itäisen alueen aluepäivillä, joilla SiiPen B-pojat valittiin vuoden joukkueeksi. Samassa tilaisuudessa pääosin B-pojista muodostunut SiiPen maakuntasarjan joukkue sai lisäksi sarjavoittajan palkinnon. Lisää palkintoja on ilmeisesti vielä odotettavissa. Sanomattakin selvää on, että hopeajoukkueen valmentaja Ilmo Litmanen valittiin sekä SiiPen vuoden valmentajaksi että Itäisen alueen nuorisovalmentajaksi.

SiiPen B-poikien menestys sai P. Esankin miettimään hopeamitalisaavutuksen arvoa. Kuinka helppoa mitaleita on SM-sarjassa voittaa? Kuinka usein niitä Itäisellä alueella voitetaan? Tarkastellaanpa asiaa hiukan tarkemmin kesäisten palloilusarjojen, tässä tapauksessa pesä- ja jalkapallon, näkökulmasta. Tarkastellaan ensin aikuisten SM-sarjoja. Pesäpallossa superpesistä pelasivat Puijon Pesis, Joensuun Maila ja Kiteen Pallo. Pupen pelillisesti vaikean kauden loppuselvittelyn tiedämme. Tuloksellisesti ei paljon paremmin käynyt Joensuun Mailalle, runkosarjan yhdeksäs. Näin parhaaksi saavutukseksi jäi Kiteen runkosarjan viides sija. Naisten superpesiksessä SiiPe säilytti niukasti sarjapaikkansa. Viinijärvi oli runkosarjan seitsemäs, joten parhaaksi saavutukseksi jäi Lappeenrannan Pesä Ysien runkosarjan viides sija. Jalkapallossa ei miesten liigan puolelta ole paljon parempaa kerrottavaa. Kups sai säilytettyä sarjapaikkansa vain niukin naukin. Naisissa sentään Kuopion Mimmifutiksen joukkue saavutti pronssia. Määrällisesti hyvin edustettuina neljässä sarjassa olleet joukkueet, kahdeksan Itä-Suomesta, saivat yhden pronssimitalin.

Kai sentään paremmin meni junioripuolella? Siihen voi sanoa heti, että kyllä. Jalkapallossa Kupsin A-juniorit voittivat SM-pronssia. Samaan saavutukseen pääsivät myös Mimmifutiksen B-tytöt. Molemmissa joukkueissa ollaan usein junioripuolella totuttu kauden päätteeksi juhlimaan ainakin jonkin väristä mitalia. Pesäpallon puolella Kiteen A-pojat saivat myös SM-sarjassa pronssia. Näin ollen Itäisen Suomen joukkueiden palloilusarjojen helmeksi nousee SiiPen B-poikien voittama hopeamitali. Se on tämän kesän kovin saavutus tällä alueella. Jotakin mitalin voittamisen vaikeudesta kertoo SiiPen historia. B-poikien mitali on seuran ensimmäinen SM-mitali kymmeneen vuoteen. Edellistä juhlittiin siis vuonna 1999, kun naiset voittivat superpesiksen kultaa. Näin SiiPen B-pojat ovat hopeamitalillaan Itä-Suomen parhaiten SM-sarjassa menestynyt joukkue, siis paras.

Miksi näissä lajeissa juniorisarjoissa menestytään, mutta aikuisten sarjassa ei? No, nyt tarkasteltiin vain yhtä vuotta. Onhan niitä mitaleita tullut aikaisemmin. Se on totta, mutta edellä ollut kysymys lienee silti aiheellinen esittää. Hyviä junioripelaajia pystytään tuottamaan laajalla rintamalla, mutta miten siitä eteenpäin. Miten saamme nostetta alueen joukkueisiin, että menestyneet junioripelaajat pääsisivät näyttämään kykynsä myös aikuisten sarjoissa. Asiaan ei liene yksinkertaista ja helppoa vastausta. Tarvitaan lisää pelaajia, massaa, lisää toimijoita seuroihin, lisää valmentajia. Mutta tarvitsemme myös alueella joukkueita, joihin juniorit voivat tähdätä juniorivuosien tullessa täyteen. Siinä mielessä pääsarjatasoisten joukkueiden säilyttäminen alueella on ehdotonta. Jääkiekon puolella Kalpa on osoittanut, että hyvin hoidettu joukkue pystyy säilyttämään omat juniorilupauksensa ja houkuttelemaan entisiä takaisin joukkueeseen.

P. Esa Palloilija

Poikkeuksellisesti julkaisemme oheisen pakinan nimimerkillä joukkueen sivuilla.

Hopeajuhlintaa ja kausikrapulaa

Voittamisen ihanaa hunajaa, ja tappion katkeraa kalkkia. Sitä finaalin tunnelmaa ei saa moni kokea koskaan, ei vaikka kuinka haluaisi. Hopeaa voittanut saa kokea molemmat. Muutaman päivän se otti, mutta sitten se alkoi tuntua: makean hopeinen hunajan tuntu suupielillä ja kitalaessa. Perkule, me saavutettiin jotain!

Lyödään pöytään ensin faktat. B-poikien SM-mitaleita lähti tavoittelemaan 22 joukkuetta. Alkusarjassa pelattiin kahdeksan ottelua. Ei yhtään tappiota, yksi hävitty jakso. Jatkolohkoon seulottiin alkulohkojen parhaat. Jatkosarjassa pelattiin viisi ottelua. Ei yhtään tappiota, yksi jakso tasan. Jatkosarjassa koettiin sekin, että yksi alkulohkon voittaja pyysi pelin 13-1 tilanteessa armoa: ”Meille kyllä riittää tämä, eikö panna jo peli poikki”. Vasta välierissä tuli vastaa joukkue, joka todella pystyi haastamaan. Siinä vaiheessa peli muuttui oikeaksi mitalipeliksi. Samasta joukkueesta piti saada kaksi voitto. Kolmeen peliin se meni, ja vielä jokainen supervuoroon. Mutta tulihan se voitto. Panen kaiken peliin, kaiken mitä se vaatii, oon matkal finaaliin. Kiitoksia kouvolalaiset, molemmilla paikkakunnilla yleisölle tarjottiin hyvää pesäpalloviihdettä.

Finaaliin, mitäs nyt? Kossu, ennakkosuosikki? Paperilla ja tilastoissa, se ei vielä riitä. Ensimmäinen osa. Ensimmäinen jakso. Tasatahtiin mentiin. Hyvää peliä. Mahdollisuus. Tilaisuus oli. Yksi juoksu erotti yllätyksestä. Loppuiko voimat. Tappio. Riittääkö yksi päivä lataamaan akut? Toinen osa. Loistavaa peliä. Yleisöä hemmotellaan hyvällä urheiluviihteellä. Parasta peliä, mitä Mantulla on nähty koko kautena. Onneksi olkoon teille, jotka olitte paikalla. Tästä ei voi erehtyä; tämän parempia joukkueita ei tällä hetkellä tästä valtakunnasta löydy. Voitto. Ratkaisu siirtyy. Kolmas osa. Onko kaikki tarvittava tehty, ja vielä oikein. Kaikki kunnossa, ottelu voi alkaa. Vastustaja iskee. Vielä noustaan taisteluun mukaan. Tunnelma nousee, fanit rummuttaa. Vastustaja iskee uudelleen, nyt liian kovaa. Ei tällä kertaa. Tappio. Pettymys. Tätäkö se urheiludraama on!

Mutta hopeaa tuli. Loistava saavutus. Vain yksi joukkue pystyi siihen, mihin 20 muuta ei pystynyt. Kaikki, jotka olette voittaneet SM-hopeaa, SM-sarjassa, kilistelkää mitalejanne. Nyt kaikki näyttää selvemmältä. Viidessä päivässä kolme tiukkaa finaalipeliä, joista kaksi oli vierasotteluita. Sen täytyy tuntua pelaajien kehossa. Mutta hopea-mitalin arvoisesti taisteltiin. Mitalipeleissä pelattiin kuusi ottelua, eikä otteluissa tullut yhtään vierasvoittoa. Marginaalit ovat pieniä, voittajan ja häviäjän erot olemattomia. Tänään sinä, huomenna minä. Hopeaakin voitetaan.

Kausi on ollut pitkä. Harjoituskausi mukaan lukien, 11 kuukautta. Varsinkin kun pelaa sen loppuun asti. Moni olisi varmaan halunnut vielä syyskuussakin pelata merkittäviä otteluita. Jossakin varmaan jo ajateltiin, että pelit loppuvat lauantaina. Mutta eipä päättyneet. Tilastotappiosta puhuvat. Antaa heidän louskuttaa leukojaan. Mahtuu niitä hyviä palloilijoita muuallekin. Ja ääntä verkkoon.

Kauteen mahtuu monenlaista tapahtumaa. Kaikella kunnioituksella kaikkia vastustajia kohtaan, ja näin jälkikäteen kiitos menneestä kaudesta, mutta kauden aikana hätisteltiin muutama mörkö hartioilta. Menneinä vuosina on ollut vaikeaa, joskus masentavaa kuin tuloksen etukäteen tietäen, mennä Kiteen Rantakentälle ja Sotkamon Hiukkaan. Mutta tämä kesä oli toisin. Viidestä reissusta jäi yksi piste kotijoukkueelle. Eipä silti, kovaa vastusta arvostetaan, mut vielä kovempia täällä ollaan.

Hyvä joukkue koostuu hyvistä yksilöistä. Nyt niitä löytyi tarvittavat 14. Kaksi jukolan veljessarjaan, jotka ovat halunneet tehdä töitä menestyksen eteen. Näille vesseleille harjoittelu ei ole ollut pakkopullaa. Hopeakuntoon ei tulla lyhyessä ajassa, vaan takana täytyy olla vuosien määrätietoinen harjoittelu ja harrastaminen. Hyvällä valmennuksella henkilökohtaista edistymistä on näkynyt kuluvankin kauden aikana. Vaikka hopeamitalin voittamiseen tarvitaan hyviä yksilöitä, niin tämä joukkue on valmennettu mitaleille. Hopeamitali on osoitusta oikeaan menneestä valmennuksesta ja vaatimustasosta, jota on tinkimättömästi toteutettu. Hopeamitalistit voivat olla innostava ja arvokas esimerkki nuoremmille junioreille ja toivottavasti tämä kyetään hyödyntämään. Monta kokemusta arvokkaampana jokainen voi tänään olla ylpeä saavuttamastaan hopeasta.

Onnea toivottaa myös vierestä seurannut

P. Esa Palloilija

Leiriviikonloppu 6-7.2.09

Leirimme sisälsi perjantaina yhden harjoituksen Ahmonkoulun liikuntasalissa. Lauantaina oli kaksi harjoitusta Viitasaarella Hurrikaani hallissa.

Perjantaina kokoonnuimme siis Ahmon koululle. Leirin pääpaino oli lajiharjoittelussa. Silloin haimme tuntumaa lajisuorituksiin lauantain Viitasaaren reissua varten. Joukkueen tekeminen tutuissa ulkopelidrilleissä oli hyvää. Myös lyönnit suunnattiin verkkoon lauantaita varten. Reenin jälkeen oli vielä sisäpeliin keskittynyt palaveri, jossa mietittiin myös lauantaina harjoiteltavia asioita.

Viitasaaren reissu

Bussi starttasi aikaisin aamulla Mantun pihasta kohti Viitasaarta. Matka sujui leppoisasti jutustellen, korttia lätkien ja musiikkia kuunnellen, tosin popmusiikki ei aivan kaikkia takapenkin rockmiehiä miellyttänyt. Saavuimme Viitasaarelle ja vuorossa oli sisäpeliharjoitus. Pääsimme nyt näkemään, miten ne verkkoon lyödyt lyönnit todellisuudessa lentävät. Hyvin näytti ainakin pituuden suhteen lentävän, sillä moni löi hallin takaseinään. Liekö johtunut hyvästä punttireenistä vai sitten hallin vajaamittaisuudesta verrattuna miesten kenttään. Halli vaikutti hyvältä ensimmäisen reenin jälkeen. Pallo näkyi paremmin kuin monissa muissa halleissa alusta oli ihan hyvä jne. Ainoat miinukset olivat pesäpalloa ajatellen hallin koko (hieman leveämpi ja pitempi olisi saanut olla) ja koleus. Reenien välissä oli hyvin aikaa syödä ja levätä.

Iltapäivän harjoituksessa käytiin läpi ulkopeli kuvioita tulevia hallipelejä ajatellen. Kuviot löytyivät pitkästä tauosta huolimatta aika jouhevasti. Joukkueen asenne tekemiseen oli vielä toisessakin treenissä hyvää ja harvoin pallot putoilivat. Ennen pois lähtöä huuhdoimme vielä päivän aikana kertyneet hiet pois Simmarin löylyissä. Paluumatka kului samoissa merkeissä kuin tullessa ja jokainen lähti viettämään ansaittua lepoa, kun harjoitukset jatkuvat vasta maanantaina. Nyt kun tuntuma pesäpalloon halliolosuhteissa on saatu, onkin hyvä lähteä kohti tulevia harjoituspelejä Kuopio-hallissa.  

Uutis-Jousi / urheilu (SiiPen B-pojat turnausvoittoon) //  IL 8.5

________________________________________________________________________

SiiPen B-pojat turnausvoittoon Seinäjoella

Ilpo Lommi

Siilinjärven Pesiksen B-ikäisten eli alle 18-vuotiaiden poikien vahva talviharjoituskausi toi mainiota tulosta Seinäjoella viime viikonloppuna pelatussa 12 joukkueen turnauksessa. SiiPe voitti kaikki viisi otteluaan. Finaalipeleissä kaatuivat maineikkaat juniorikasvattajaseurat Nurmo ja Ulvila. Valmentaja Ilmo Litmasen mukaan SiiPen sisä- ja ulkopeli oli ahkeran talviharjoittelun ja hyvän yhteispelituntuman ansiosta ehjempää kuin muilla joukkueilla tässä vaiheessa kautta.

Voitollaan SiiPe nousi yhdeksi B-juniorien ennakkosuosikeista ensi lauantaina Siilinjärven Manttulla klo 12 alkavassa SM-sarjassa. Tämän ottelun perään Manttulla pelaavat SiiPen A-pojat. Näistä ikäluokista SiiPe muodostaa myös uuden joukkueen miesten suomensarjaan sekä kakkosjoukkueen parhailla C-pojilla täydennettynä maakuntasarjaan.

B-junnujen parhaimmistoa Seinäjoella olivat lukkari Henri Litmanen, ykkösvahti Samu Vainikainen, kakkospolttaja Jaska Kesänen, kolmospolttaja Matias Savolainen ja niin ulkopelissä kakkosvahtina kuin sisäpelissäkin mailan varressa oivallisesti esiintynyt Joni Taskinen.

SiiPen C-pojat sijoittuivat 12 joukkueen turnauksessa kahdeksanneksi. Turnausmestaruuden vei Raahen seudun seuroista koottu Iin Urheilijoiden joukkue. Siilinjärveläisistä kunnostautuivat yleispelaajana Arttu Ruuska ja lyöjänä Taneli Laukkanen.

B - POJAT

LOHKO A: SMJ, PäPe, SiiPe, KPL 

Lauantai 3.5.2008
Kenttä Kasperi

10:00 SiiPe - KPL  13-5
13:00 SMJ - SiiPe  2-7
17:30 SiiPe –PäPe 15-2

 Jatkopelit sunnuntaina:
 LOHKO 1:set
Sunnuntai 4.5.2008 
Kenttä Hyllykallio 
10.30 SiiPe - Nurmo 17 - 5 
12.00 SiiPe - Ulvila 7 - 2 

       LOPULLISET SIJOITUKSET:

       1. SiiPe
       2. Nurmo
       3. Ulvila
       4. Tahko
       5. KPL
       6. Kinnari
       7. PattU
       8. Vihti
       9. SMJ
      10. H P-K
      11. PäPe